22.09.2021
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Pipa Turvanen työvoima- ja elinkeinoministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksiköstä totesi, että työperäistä maahanmuuttoa on alettu edistää Suomessa voimallisesti vasta aivan viime vuosina. Turvasen mukaan isossa kuvassa Suomi tarvitsee nykyistä enemmän osaajia ja nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen hallituksen tavoitteena on, että työperäinen maahanmuutto vähintään kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.
Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomessa pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että vähintään 75 prosenttia opiskelijoista myös jäisi Suomeen ja työllistyisi täällä. Tällä hetkellä tuo prosenttiluku on noin 50. Centria-ammattikorkeakoulun opetuksesta vastaavan johtajan Jennie Elfvingin mukaan Centrian kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista noin 30 prosenttia työllistyy valmistumisajankohtana Centrian toiminta-alueelle, noin 23 prosenttia muualle Suomeen ja noin 5 prosenttia ulkomaille.
Kansallisella tasolla työperäistä maahanmuuttoa pyritään edistämään ulkomaalaislainsäädäntöä ja lupamenettelyjä kehittämällä, kansainvälisiä osaajia Suomeen houkuttelemalla ja rekrytoimalla, juurruttamalla osaajia Suomen kasvua rakentamaan sekä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ehkäisemällä. Keinoja, joilla Centria pyrkii edistämään kv-opiskelijoiden etabloitumista alueelle ovat (1) kielitaidon vahvistaminen, (2) työnhakua koskevan osaamisen vahvistaminen ja (3) työnantajien asenteisiin ja osaamiseen vaikuttaminen.
Kenttäpäällikkö Hannu Kärjä Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:stä totesi, että turkistarhauksen osalta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa haasteina ovat olleet korona ja maahanmuuttoa koskevat säännöt ja määräykset. Toisaalta nykyään tuottajat ovat oppineet entistä paremmin hakuprosessin yksityiskohtia, mikä on sujuvoittanut rekrytointia.
Palvelujohtaja Perttu Kellomäki Pohjanmaan TE-toimiston työnvälitys- ja yrityspalveluista antoi ajankohtaiskatsauksen maakunnan työllisyystilanteeseen ja totesi, että yleisesti ottaen työllisyystilanne näyttää olevan paranemassa koronan hiipuessa. Huolestuttavaa sen sijaan on, että pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan niin Keski-Pohjanmaalla kuin myös koko Suomessa.
Tilannekatsauksessaan Osaavaa työvoimaa Keski-Pohjanmaalle -toimenpideohjelman toteutukseen aluekehityssuunnittelija Olli Rosenqvist Keski-Pohjanmaan liitosta totesi, että paljon on erilaisia toimenpiteitä käynnissä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon edistämiseksi. Menestyäkseen osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi alue tarvitsee vetovoimaa.
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakointia on kehitettävä edelleen maakunnassa. Tätä tarkoitusta varten Keski-Pohjanmaan liiton koordinoimana selvitetään tulevan talvena aikana, minkälaista ennakointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan osalta eri organisaatiot tekevät tällä hetkellä, onko tiedon tuottaminen kertaluonteista vai syklisesti toistuvaa, miten tietoa hyödynnetään ja onko tieto jaettavissa alueen toimijoiden kesken. Kaiken kaikkiaan selvityksestä syntyy prosessikuvaus ennakoinnin tämänhetkisestä tilasta maakunnassa ja samalla näkemys siitä, miten ennakointia voidaan kehittää.
Lisätietoja:
aluekehittämissuunnittelija Olli Rosenqvist +358 40 861 0063
