23.08.2023
Keski-Pohjanmaan maakuntahallitus kokoontui alkusyksyn ensimmäiseen kokoukseensa käsittelemään ajankohtaisia, maakunnan liiton toimintaan keskeisesti vaikuttavia ja valmistelussa olevia asioita, kuten liiton toiminnan puolivuotisarviointia, hanketoiminnan edistymistä ja tuloksellisuutta, maakunnan kehittämiseen vaikuttavia muutostekijöitä sekä henkilöstöjärjestelyjä.
Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus
Maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen käsitteli ajankohtaiskatsauksessaan mm. EU:n monivuotisen rahoitussuunnitelman väliarviointia ja Euroopan strategisten teknologioiden kehitysvälinettä (Strategic Technologies for Europe Platform, STEP), valtion aluehallinnon uudistamisen tilannetta sekä lintuinfluenssatilanteen vaikutuksia Keski-Pohjanmaan turkiselinkeinoon. Maakuntahallitus esitti huolensa turkiselinkeinon
tilanteesta ja näki tärkeänä, että eri vastuutahot tekevät parhaansa, jotta turkiselinkeinolla säilyy toimintaedellytykset maakunnassa myös jatkossa.
Keski-Pohjanmaan liiton tulevaisuuskatsaus 2032
Keski-Pohjamaan maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 ja maakuntaohjelman 2022-2025 marraskuussa 2021. Näiden hyväksymisen jälkeen tilanne Euroopassa, Suomessa ja maakunnissa on ollut muutoksessa. Pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiihtyvä ilmastonmuutos ovat johtaneet alueet, Suomen ja koko maailman
tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttää varsin epävarmalta. Epävarmassa tilanteessa päätöksenteko edellyttää lisätietoa ja arvioita muutosten vaikutuksista Keski-Pohjanmaan kehittämiseen.
Keski-Pohjanmaalla on tapahtumassa paljon erityisesti suurinvestointeihin, energiamurrokseen ja työvoiman saatavuuteen liittyviä muutoksia, jotka aiheuttavat positiivisia muutostarpeita alueen kehittämiseen. Tähän tarpeeseen Keski-Pohjanmaan liitto on valmistellut yhdessä alueen edustajien kanssa maakunnallisen tulevaisuuskatsauksen, joka luo päättäjille kattavan kuvan nykytilanteesta sekä vuoteen 2032 ulottuvia näkymiä siitä, miten haasteita voitaisiin parhaiten kohdata ja ottaa huomioon maakunnan tulevaisuuden kehittämisessä.
Tulevaisuuskatsauksessa on pyritty tunnistamaan ja sitä kautta auttamaan maakunnan toimijoiden varautumista tulevaisuuteen. Katsauksessa on hahmotettu nykytilanteen pohjalta vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja vaikutuksia. Niiden pohjalta on kuvattu todennäköinen maailmankuva 2032, muutosten vaikutukset sekä sen perusteella asioita, joihin tulee kiinnittää huomiota, jotta arvioitu mahdollinen
maailmankuva 2032 toteutuisi.
Valmistelu toteutettiin laajassa yhteistyössä kuntien edustajien ja eri toimijoiden muodostamien teemaryhmien työskentelyä hyödyntäen samanlaisena yhteistyöprosessina kuin aiempi kasvuohjelman valmistelu. Teemaryhmien tuotosten pohjalta maakuntaliitossa luotiin maakunnan tulevaisuudennäkymä vuoteen 2032.
Maakuntahallitus hyväksyi tulevaisuuskatsauksen maakunnan kehittämisen jatkotyön
perustaksi.
Raideliikenteen työssäkäyntialueen volyymiselvitys
Keski-Pohjanmaan liitto haluaa kehittää kansalaisten ja elinkeinojen saavutettavuutta myös raideliikenteessä. Tämän vuoksi maakunnan liitto on käynnistänyt alueellisen liikennejärjestelmän kehittämistyön, johon liittyen liitto tilasi keväällä 2023 Ramboll Finland:lta raideliikenteen työssäkäyntialueen volyymiselvityksen. Työn tavoitteena on muodostaa maakunnan arkiliikkumisen tilannekuva ja määrittää raideliikenteen kysyntäpotentiaali Ylivieska – Seinäjoki -liikennekäytävässä. Matka-analyysit perustuvat Telia Crowd Insight -dataan. Matka-aineistona 9/2022 kaikki määritellyltä alueelta lähteneet matkat, keskimääräinen arkivuorokausi tunti- ja postinumeroaluetarkkuudessa.
Laaditun selvityksen perusteella Keski-Pohjanmaan liikkumisen kokonaiskuvassa arkiliikkumisesta 94 % on maakunnan sisäisiä matkoja. Työssäkäynnistä 90 % suuntautuu maakunnan sisälle. Henkilöauton osuus matkoista on yli 70 %. Maakunnan sisäisissä matkoissa on valtaosa (92 %) kuntien sisäisiä matkoja. Korkein sisäisten matkojen osuus on Kokkolassa ja Perhossa. Kokkolan sisäiset matkat ovat noin 80 %
maakunnan kuntien kaikista matkoista. Ylikunnallisia matkoja tehdään eniten Kannuksen ja Kokkolan välillä (noin 1000 matkaa/vrk), jossa on eniten joukkoliikenteen kysyntäpotentiaalia.
Raideliikennekäytävässä, Ylivieska – Seinäjoki, tehdään 425 000 matkaa, valtaosin käytävän sisällä. Maakunnan ulkopuolelle Pohjanmaan maakuntaan tehdään 6000 matkaa ja Etelä-Pohjanmaalle 4000 matkaa. Keski-Pohjanmaan kannalta korostuvat Kokkola-Kannus-Ylivieska ja Kokkola – Pedersöre. Raide-liikenteen potentiaalia tunnistetaan olevan noin 4500 henkilöautomatkaa/vrk (2 % kaikista henkilöautoilla
toteutetuista matkoista käytävässä). Johtopäätös on, että jos kansalaisten henkilöautoilla suorittamia matkoja saadaan muutettua raideliikennematkoiksi esimerkiksi liityntäpysäköintiä ja/tai hinnoittelua kehittämällä, tästä aiheutuva päästövähenemä olisi noin 10 kilotonnia vuodessa. Junaliikenteen aikatauluja ja pysähtymisiä eri asemilla tulee myös kehittää erityisesti iltapäiväaikaan. Akuutti tarve
junapysähdyksille on Kokkolasta klo 16 aikaan Kannuksen ja Pännäisten suuntiin menevissä junissa.
Maakuntahallitus merkitsi selvityksen tiedoksi.
Liikennejärjestelmäsuunnittelija
Maakuntahallitus valitsi liikennejärjestelmäsuunnittelijaksi Mikko Tauriaisen.
Lisätietoja:
maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Pärkkä +358 40 001 2266
maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen +358 40 140 8995
