15.04.2024
KESKI-POHJANMAAN LIITTON HALLITUS KUULI EU:n KOHEESIOPOLIITIKAN NÄKYMISTÄ TULEVALLE KOMISSION JA PARLAMENTIN TOIMIKAUDELLE
KESKI-POHAJANMAAN LIITTO TEKEE VAHVAA EU-PARLAMENTTIVAALIVAIKUTTAMISTA
Maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen käsitteli ajankohtaiskatsauksessaan maakuntahallitukselle EU:n koheesiopolitiikan näkymiä tulevalle komission ja parlamentin toimikaudelle.
EU:n alue- ja rakennepolitiikalla (koheesiopolitiikalla) tasataan alueiden välisiä kehityseroja. Harva asutus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto ovat Itä- ja Pohjois-Suomen (alue, johon myös Keski-Pohjanmaa luetaan) pysyviä kehityshaittoja. Tämän takia Itä- ja Pohjois-Suomen muusta Suomesta poikkeavasta tukitarpeesta on sovittu Suomen vuoden 1994 EU-liittymissopimuksessa. Itä- ja Pohjois-Suomen harva asutus ja sen negatiiviset vaikutukset aluekehittämiseen on tärkein kriteeri koko Suomen saamalle EU-rahoitukselle. Onkin syytä huolehtia siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomen EU-liittymissopimuksen mukaisen erityisasema tulee huomioida EU:n tulevan ohjelmakauden 2028+ -linjauksissa.
Äskettäin EU:n komission julkaiseman ”Ninth report on economic, social and territorial cohesion” raportin mukaan EU:n pitkän aikavälin koheesiopolitiikan trendi on selkeä. Erityisesti EU:n itäisissä jäsenvaltioissa on saatu aikaan koheesiopolitiikan seurauksena huomattavaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä, joskin alueiden välisiä eroavaisuuksia eri maiden kesken on edelleen. Koheesiopolitiikan kautta on kyetty vahvistamaan myös EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. EU:n laskentamallin mukaan jokainen vuosina 2014-2020 ja 2021-2027 aluekehittämiseen investoitu euro generoi 1,3 euroa kasvavana BKT:nä vuoteen 2030 mennessä ja lähes kolminkertaistuu vuoteen 2043 mennessä
Euroopan parlamentti on tärkeä EU-toimielin maakuntamme ja kuntiemme kannalta. Se tekee lainsäädännön päätökset useilla politiikkasektoreilla yhdessä neuvoston kanssa. Kuntaliiton selvityksen mukaan noin 45 % kunnanhallitusten päätösasioista liittyy suoraan tai välillisesti EU-säädöksiin.
KESKI-POHJANMAAN LIITOLLE SIDOSRYHMÄKYSELYSTÄ HYVÄ ARVOSANA
Keski-Pohjanmaan liitto toteutti yhteistyötahoille kohdistetun sidosryhmäkyselyn 16.11.-30.11.2023. Kyselyn tuloksia käytetään liiton oman toiminnan kehittämiseen siten, että yhteistyö sidosryhmien kanssa olisi jatkossa entistä sujuvampaa ja tuottavampaa sekä liiton palvelut edesauttavat sidosryhmien työskentelyä Keski-Pohjanmaan kehittämisen ja elinvoiman luomisen parissa.
Kyselyn vastausvaihtoehdot olivat: ei mielipidettä, erittäin huonosti, melko huonosti, tyydyttävästi, melko hyvin ja erittäin hyvin. Täten hyvänä tuloksena voidaan pitää liiton kannalta vastauksia melko hyvin ja erittäin hyvin.
Parhaat arviot liitto sai (hyvä, erittäin hyvä) palvelualttiudessa (67%), luotettavuudessa (61%), aluekehityksen strategisen kokonaisuuden hallinnassa ja edistämisessä (59%), asiantuntevuudessa (59%), hankkeiden hallinnon toteutuksessa ja kehittämisessä (51%), hankkeiden rahoituksen toteutuksessa (48%), aluesuunnittelun vaikuttavuudessa ja edistämisessä (47%), maakunnan osaamisen kehittämisen koordinoinnissa ja verkostojen kasvattamisessa (45%). Parannettavaa löytyi erityisesti maakunnan liiton sosiaalisen median näkyvyydessä (9%) sekä näkyvyys tiedotusvälineissä (17%).
Keski-Pohjanmaan maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan myös:
loppuraportin sekä
Muut kokouksessa käsitellyt asiat sekä maakuntahallituksen pöytäkirja on nähtävissä sivuiltamme tästä linkistä https://www.keski-pohjanmaa.fi/maakuntahallitus.1.html
.
Lisätietoja
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Pärkkä +358 40 001 2266
Maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen +358 40 140 8995
EU:n koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville ihmisille. Politiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa Euroopassa.
Alueen suhteellisesti heikko asema voi johtua esimerkiksi paikallisten teollisuudenalojen rakennemuutosprosessista tai pysyvämmistä luonnonolosuhteista ja väestöön liittyvistä seikoista. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi eristynyt maantieteellinen sijainti ja harva asutus. Näitä epäsuotuisia tekijöitä yritetään poistaa ja siten vaikuttaa talouden kehityssuuntiin. Tämä tapahtuu aiempaa useammin investoinneilla inhimilliseen pääomaan ja luomalla edellytyksiä alueellisten vahvuuksien voimistamiseen.
