9.09.2022
Keski-Pohjanmaan järjestöjen pyöreä pöytä on kokoontunut vuodesta 2011 alkaen, ja se on vakiintunut maakunnalliseksi järjestöjen ja kansalaisvaikuttamisen vuosikokoukseksi. Tilaisuuden tavoitteena on tehdä keskipohjalaista yhdistystoimintaa näkyväksi sekä edistää kansalaisten osallisuutta. Maakunnassamme on tällä hetkellä noin 1500 aktiivisesti toimivaa rekisteröitynyttä yhdistystä, joilla on tärkeä rooli Keski-Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisessa sekä maakuntamme yhteisessä kehittämisessä.
Koronapandemian aiheuttaman parin vuoden tauon jälkeen keskipohjalaiset järjestöt ja kansalaistoimijat kokoontuivat yhteen kymmenettä kertaa 1. syyskuuta 2022 Halsualla. Maakuntamme aktiiviset yhdistystoimijat ilmaisivat tilaisuudessa näkemyksensä siitä, mitä Keski-Pohjanmaalla tulisi yhdistysnäkökulmasta katsoen erityisesti huomioida paremmin nyt ja tulevaisuudessa. Nämä tahdonilmaisut kirjattiin Keski-Pohjanmaan järjestöjen pyöreän pöydän julkilausumaksi.
Tilaisuudessa kuultiin nuorten osallisuuden merkitystä korostanut avauspuheenvuoro Halsuan kunnanjohtaja Jari Penttilältä, saatiin ajankohtaiskatsaus Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteisen nuorisovaltuuston valmistelusta ja palkittiin vuoden nuori keskipohjalainen järjestötoimija Julius Pulli aktiivisuudesta ensiapuryhmätoiminnassa. Lisäksi Järjestöjen sote-muutostuen järjestöasiantuntija Johanna Saarivaara kertoi puheenvuorossaan sote-järjestöyhteistyön timanteista ja Anne Savuoja esitteli Vertaistervarit-hankkeen hyvinvointia ja terveyttä edistävää vertaisryhmätoimintaa.
Osallisuus hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääjänä
Erityisesti osallisuuden edistäminen ja osallisuuteen liittyvät haasteet puhuttivat järjestöjen pyöreässä pöydässä. Esiin nousivat myös STEA-rahoitukseen ja hyvinvointialueen tuloon liittyvät epävarmuudet, jotka vaikeuttavat yhdistysten tulevaisuuden suunnittelua. Yhdistykset ja järjestöt tekevät tärkeää työtä asukkaiden osallisuuden sekä alueiden hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden ylläpitämisessä, ja niiden tulevaisuuden toimintaedellytykset on turvattava.
Myös osallisuus-termin määritelmä pohditutti osallistujia – lyhyesti sanottuna osallisuus on ihmisten kohtaamista. Uusien osallistamisen kanavien luominen on tärkeää, ja osallisuuden eri muodot tulee miettiä yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja vastuuta jakaen. Yhteinen arviointi käytäntöjen toimivuudesta on tärkeää, ja hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa.
Koronapandemia on tuonut haasteita mutta myös uusia tarpeita ja mahdollisuuksia järjestökentälle. Pandemian alettua yhdistysten tuli sopeutua nopeaan digiloikkaan ja uusiin käytäntöihin. Etäyhteydellä pidettävät kokoukset ja -tapahtumat voivat kuitenkin myös parantaa osallisuutta laajentamalla osallistumismahdollisuuksia. Monikanavaisuus on tärkeää paikallisessa kehittämisessä.
Energian ja polttoaineiden hintojen nousu kasvattaa energia- ja liikenneköyhyyttä, jotka puolestaan ovat osallisuutta heikentäviä tekijöitä. Liikkumisen haasteet hankaloittavat muun muassa työhakua sekä opintoihin, harrastuksiin ja työpaikalle pääsyä. Jotta osallistumisen esteitä voitaisiin vähentää, tulee kimppakyytijärjestelyt ja maaseudun kuljetuspalvelut miettiä ja järjestää uusiksi – tästä on jo olemassa hyviä paikallisia kokeiluja Keski-Pohjanmaalla. Tapahtumien ja kokousten järjestäjien tulisi huomioida etäosallistumismahdollisuudet ja liikkuvuus paikan päälle jo tilaisuutta suunniteltaessa, ja kutsuvaiheessa tulisi tiedottaa ja tukea osallistujia kimppakyytien järjestämisessä. Osallistumismahdollisuuksien ja osallisuuden turvaaminen lisäävät hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Jotta Keski-Pohjanmaan yhdistyskenttä säilyisi aktiivisena ja elinvoimaisena, tulee nuorille luoda keinoja osallistua ja saada äänensä kuuluviin. Yhtenä uutena osallistumisen ja osallistamisen tapana keskustelussa nousi esiin nuorille tarkoitettu pop up -jäsenyys, joka mahdollistaisi osallistumisen yhdistysten tapahtumiin ja toimintaan tarpeen mukaan, sillä vuosittaiset jäsenmaksut voivat olla kynnys osallistumiselle. Nuoret tulee osallistaa mukaan kaikkeen toimintaan kehittämällä uusia osallistumisen kanavia sekä antamalla heille tietoa palvelujen toiminnasta. Hyvinvointialueelle perustettavalta nuorisovaltuustolta tulee aktiivisesti pyytää lausuntoja, jotta nuorten mielipiteet saadaan kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Asetetaan rajoja rakkaudella ja luotetaan nuoriin!
Kulttuuri ja taide eivät ole vain välineitä hyvinvoinnin tuottamisessa, vaan niillä on tärkeä itseisarvo ja substanssi. Kulttuurikentälle tarvitaan lisää laaja-alaisia toimijoita ja heille toimintaedellytyksiä. Oikeamitallisuus tulee muistaa esimerkiksi hyvinvointialueella. Kulttuurialan järjestöt tarvitsevat tuekseen maakunnallisen kulttuurihyvinvointistrategian.
Fyysinen aktiivisuus, harrastusliikunta ja kilpaurheilu tulevat samasta ytimestä, ja ne ovat tärkeitä hyvinvoinnille kaikissa ikäryhmissä. On tärkeää panostaa hyvien elämäntapojen kehittymiseen lapsilla ja nuorilla. Tässä olennaista on tunnistaa ympäristöön oikeasuhtainen tapa toimia. Suurelle osalle ihmisistä liikunta on harrastustoimintaa, ja yhteistyöllä on edistettävä sitä, että osaamista löytyy perustason ohjaamiseen ja liikkumisen edistämiseen. Liike on saatava mukaan eri rakenteisiin päiväkodeista kouluihin ja työpaikoille.
Eri alojen järjestöillä ja yhdistyksillä on suuri merkitys maakuntamme asukkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Erityisesti nuoret on saatava mukaan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia osallistumisen keinoja ja muotoja, jotta kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan olosuhteista ja resursseista riippumatta. Järjestötoiminta on yhteiskunnallista vaikuttamista ja vastuun kantamista yhteisön jäsenistä!
Halsualla 1.9.2022
Keskipohjalaiset järjestöt ja kansalaistoimijat
