1.07.2021
HEINÄKUU 2021
Menestystä hakemassa
Meneillään olevan maakunnan vuoteen 2040 ulottuvan strategiaprosessin aikana olemme usein päässeet kysymään itseltämme, mitkä ovat Keski-Pohjanmaan maakunnan – ihmisten, kuntien ja kaupunkien, elinkeinoelämän, eri toimijoiden – menestyksen avaimet tulevaisuuteen. Kyse on pitkälti niistä painotuksista, jotka edistävät maakunnan osaamisen, erikoistumisen ja kilpailukyvyn kehittymistä ja ovat edellytys Euroopan unionin alue- ja tutkimusrahoitusvälineiden käytölle.
Päättymässä olevalla Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmalla on toteutettu erityisesti Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa, jonka keskiössä on alueen luonnonvarojen, energia-alan, kemian osaamisen sekä digitalisaation innovatiivinen yhdistäminen. Ohjelmakaudella on luotu paljon ja mahdollistettu uusien investointien syntyminen alueellemme erityisesti tulevaisuuden kehittyvillä alueilla, kuten akku- ja kaivosteollisuudessa sekä bio- ja kiertotaloudessa.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta on kohdennettu alueellisiin vahvuuksiin kuten elintarvikkeiden, turkisten ja energian tuotantoon sekä metsätalouden ja puutoimialan edistämiseen. Maaseuturahastosta on rahoitettu maaseudulla toimivien mikro- ja pienyritysten kasvua ja kilpailukykyä edistäviä investointeja mm. elintarvike-, metalli-, puunjalostus-, rakennus- ja matkailualoille sekä eläinlääkintäpalveluihin.
Tulevan ohjelmakauden Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 varaan laskemme paljon. Menestyksen perusta rakentuu joidenkin peruselementtien varaan. Ensinnäkin tarvitsemme julkisia ja yksityisiä investointeja. Erittäin kehittäviä ovat sellaiset investoinnit, jotka kohdentuvat kuntiimme ja kaupunkeihimme pitkälti nykytilaa säilyttävän valtionosuusjärjestelmän päälle. Tässä suhteessa tulevan Euroopan Unionin ohjelmakauden rahoitus on maakunnallamme aivan välttämätön. Ilman sitä aluekehittämisemme köyhtyy ja uusien innovaatioiden ja investointien edistäminen rapautuu.
Toiseksi, menestystämme vahvistaa kilpailukykymme. Keski-Pohjanmaan kilpailukyky muodostuu yritysten menestyksen, vahvan työllisyyden ja kehittyvän aluetalouden ja kansainvälistymisen kautta, ja siihen linkittyvät myös osaamiseen ja saavutettavuuteen liittyvät seikat. Innovaatioiden ja investointien avulla luomme työpaikkoja ja mahdollistamme ihmisten osaamisen kehittymisen samalla, kun vahvat perusteollisuutemme ja maatalous kannattelevat toimeentuloa. Ihmisten hyvinvointi lisääntyy, kun työpaikkoja on tarjolla ja omaa osaamistaan voi kehittää, omalla alueellaan. Talouspolitiikan rinnalla koulutuspolitiikka muodostuukin kuntiemme ja kaupunkiemme kannalta keskeiseksi veto- ja pitovoimatekijäksi.
Kolmanneksi menestystekijäksi asettuu saavutettavuus. Saavutettavuuden kehittäminen muodostaa kokonaisuuden, johon linkittyvät niin elinkeinoelämän ja asukkaiden toiminta- ja elinympäristön kehittäminen kuin fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen. Saavutettavuudella on merkittävä vaikutus alueen veto- ja pitovoimaan sekä hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Siksi mitään edunvalvonnassa meneillään olevaa hanketta, kuten Kokkola-Pietarsaari lentoliikenteen turvaaminen, Kokkolan sataman nostaminen muiden eurooppalaisten ydinverkon satamien kategoriaan, valtatie 8 kehittämishankkeiden toteutumisen turvaaminen, henkilö- ja tavaraliikenteen palvelutason ja välityskyvyn kehittäminen sekä alueellisen tieverkon parantaminen, ei voi väheksyä. Ei myöskään tarvetta edistää digitaalista kehittämistä.
Neljäntenä tarvitsemme laadukkaan elinympäristön lisäksi myös laadukasta tutkimus- ja koulutusosaamista. Yliopistokeskus Chydeniuksen, ammattikorkeakoulu Centrian ja Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Kpedun yhdistelmä ja yhteistyö muodostavat vahvan soveltavan tutkimuksen ja tuotekehittämisen sekä työperäisen oppisen keskittymän, jossa oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä on erityinen merkitys. Muutoinkin haluan muistuttaa maakunnassamme toimivien oppilaitosten ja muiden koulutuspalveluja tuottavien toimijoiden tärkeydestä, jotka muodostavat keskeisen osan tulevaisuuden Keski-Pohjanmaan ”voittavaa joukkuetta” kaiken muun niiden tarjoaman aktiviteetin lisäksi.
Ehkä kuitenkin tulevaisuuden menestyksemme keskeisin peruspilarimme on voimakas, yhteinen tahtotila – meidän Keski-Pohjanmaamme. Sen tulee kuulua ja näkyä toimissamme ja suhteessa muihin maakuntiin ja erityisesti valtion hallintoon. Suotuisa valtiosidos onkin pienen maakuntamme menestymisen edellytys. Yhteistä tahtotilaa ruokkii ja vahvistaa myös vahva paikallinen ja alueellinen strategiatyö. Yhteinen uusien hankkeiden ideointi ja toteutus yhdessä vireän keskipohjalaisen kulttuuri- ja järjestökentän kautta antaa vahvan leimansa tulevaisuuden menestyksellemme.
Yhteisenä tavoitteenamme tuleekin olla, että vuonna 2040 Keski-Pohjanmaa on hyvinvoiva, kestävän kasvun maakunta.
Hyvää ja turvallista kesää kaikille
Maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen